Pff, sydänsuruja.

 

Ei mulla ainakaan.

 

Hyvä ku muistan sen nimeä edes. Tai siis kylhän mä sen muistan mut vaan koska mun työkaveril on sama nimi.

Mut esimerkiks sukunimeä en muista. No okei, sil oli kyl sen verran outo et se nyt on suurinpiirtein ainoa asia jonka muistan!

Silmien väri, miten mä voin muistaa ku en oo nähny niitä koht kymmeneen vuoteen. Ahh, no mut vihree on mun lempiväri joten tää ny oli pelkkä sattuma!

Pontti on etten mä ajattele häntä enää.

NO TÄÄ JA EILINEN PÄIVÄ OLI POIKKEUS KU SATUIN NÄKEE HÄNESTÄ UNTA!

 

Mut tärkeintä on et yli on päästy!

 

Niin ylitse päästy että taivas lähenee.

 

Tosiaan,

 

ehkä sitten kun kuolen..