torstai, 26. marraskuu 2020

Mein nimi vaihtui!

Kertoo ehkä jotain että 11 vuotta ylläpidetyn blogin nimi vaihtuu kun ylläpitäjä eräänä aamuna havahtuu siihen että sellainenkin on mahdollista.

Who knew?

Blogi alkoi kokoelmana erinäisiä novelleja ja lyhyttarinoita joista vanhimmat ovat vuodelta 2005. Ensimmäinen blogi mihin näitä tarinoita kerättiin poistettiin kirjailijan henkilöllisyyden paljastuessa lähipiirille (oli se vakavaa silloin), joten tästä johtuen tässä versiossa vanhin julkaisu on 2009.

Myöhemmin tarinat ovat vaihtuneet ajatuksenvirran tallentamiseksi tälle sivustolle ja kokeiltu ollaan ties mitä runoista dialogeihin.

Tilkkutäkki nimimerkki kuvastaa enemmän tätä kokonaisuuden sekalaisuutta; Aiheet ja kirjoitustyylit vaihtelevat ja koko tämä kirjallisen ilmaisemisen värikäs kirjo on tämä tilkkutäkkiä muistuttava kokonaisuus.

Menestystä tai vakiintunutta lukijakuntaa ei ole tullut, vaan eipä sen perään haikaillakaan. Tämä on enemmän henkilökohtainen taltiointi ja toimii alustana mitä kautta käsittelen oman elämäni erinäisiä vaiheita ja vastoinkäymisiä. Kaikki tarinat eivät aina kumpua negatiivisista kokemuksista ja joskus vain tekee mieli kirjoittaa.

Lukijat ovat tietenkin aina tervetulleet ja kaikkia kommentteja arvostetaan. Ollaan jo voitettu kun tiedetään että ainakin muutama henkilö on tuotoksia lukenut ja saanut niistä jotain arvoa. Tämä on jotain mikä mieltä lämmittää.

Tilkkutäkki-tarinat ovat jatkossa blogin nimi ja kiitos geneeriselle Novelleja nimelle yli 10v kestäneestä yhteisestä matkasta!

Katsotaan kuinka paljon jaksaa tätä blogia muuten korjailla mm. esteettisempään suuntaan. Kauhee vaiva..

tiistai, 24. marraskuu 2020

Ma tahtoo deittaa deittaa

Kohtaamiset pimeässä eivät ole mitään mystistä dekkarikirjoittamista, vaan aika tyypillisiä tapahtumia pimeässä syksyisessä säässä täällä Suomessa. Vaikka erakoksi eristäytyminen on edelleen varsin relevanttia, niin pimeät kohtaamiset turvallisten toimenpiteiden myötä sallittakoot erityistapauksissa. Näitä tapauksia on mm. viriilin miehisyyden ajanjakson hukkaamisen välttämiseksi tehtävä ristiretki lämmikkeen noutamisesta sänkyyn - emmekä puhu tässä tapauksessa Sotkan alesta UNI-peitoista. Joku liskoaivoista Homo Sapiens tilaan kehittynyt kriitikko saattaisi huomauttaa että tämä syy ei ole tarpeeksi polttava uhmaamaan pandemian aiheuttamia vastuutuntoisen ihmisen varotoimenpiteitä, mutta heille minulla on kaiken kritiikin karkottava vastalause: Kamoon hei, älä viitti.

Meille rumille yksilöille yö tarjoaa loistavan suojan peittämään tämän Jumalan kasvoillemme langettaman julman vitsin, joten mahdollisuudet pitkien ja pysyvien ihmissuhteiden solmimiseks epäonnistuu vain siksi koska olemme luonteeltamme aivan perseestä. I got 99 problems - ja siihen loppuu se loru.

Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen. Pelastus pandemian aikana panemiseen löytyy internetistä. Ja ei, emme vieläkään puhu Sotkan alesta koskien UNI-peittoja. EMMEKÄ puhu internetin syvistä pornosammioista joihin yksinäinen voi hukuttaa huolensa kostea tippa kerrallaan. Puhumme internet-deittailuista, missä niljakkaat naamakalat kuten minä itse voimme rauhassa uiskennella yltäkylläisenä valinnanvaran vallitessa. Vältymme covid-tartunnoista ja voimme maskit hyllyssä, katseet pyllyssä vaihtaa ajatuksia mielekkään kumppaniehdokkaan kanssa, kunnes yhteinen sopimus voidaan solmia sukupuolielimien hieromisesta yhteen halpojen ja edullisten Sotkan UNI-peittojen alla.

Tai näin se ainakin mielekkäiden mielikuvian mukaan tapahtuisi..

Jos tekisimme deitti-sivustoista kakun, olisi se seuraavanlainen:
 

Kakkupohja seksinnälkäisiä mongoloideja joilla on kuvia moottoroiduista menopeleistä ja/tai pullottavista lihaksista. Miehinen mies, joka tarjoaa lihansa käyttöösi mutta jättää harkitusti sanaharkat sikseen. Näistä koostuu koko kattauksen runko ja sen tinkimätön perusta.

Kermainen kuorrute joka katsojille ensimmäisenä mainoskuvissa esitellään ovat nämä itsevarmat ja tavoittelemisen arvoiset arjen aateliset. Kauniit kasvot ja luksuksen täyteinen elämä. Kermaa tuottaa itse kukin kun fantasioimme edes pienestä hetkellisestä huomion hippusesta näiltä jumalallisilta olennoilta, joiden pelkkä katse saa aikaan kikatusta ja joiden lempi-asioihin kuuluu: matkustaminen, viini, eläimet ja TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT *cream cream*

Sitten päästään jokaisen lempparikohtaan kakussa, kirsikkaan. Kirsikka jota en ole nähnyt kakun päässä varmaan koskaan ja jonka viskaisin huoneen nurkkaan sellaisen nähdessäni, on enemmän symbolisesti merkittävä ainesosa kuin mitä se on ikinä käytännössä relevantti. Kirsikka, tuo viettelevän punainen paskalta maistuva marjan ja hedelmän sisäsiittoinen mutanttivihannes, on viimeinkin se miksi itse olen rasvaisilla nakkisormillanikin uploadannut finnisen naamani internettiin. Nimittäin kirsikka on tässä kakussa se one and only, valkoinen valas minun Moby Kullilleni - elämäni rakkaus.

Kuten sanottu, en ole eläissäni nähnyt kirsikkaa kakun päällä, kuten en ole nähnyt sitä myöskään missään deitti-sivustoilla. Ei myöskään tuo toivoa että kuten kirsikka jonka viskasin nurkkaan ensireaktioni myöten, myös elämäni valittu on swaipattu vessalla istuessani vasemmalle nurkkaan häpeämään.

Tarinalla tuntuu olevan alakuloinen loppu. Kirsikat ja elämän rakkaudet nurkassa mätänemässä. Kun laitan viimeisen supertykkäykseni kauniille ihmiselle jonka hymy herättää minussa hiljaa tyrehtyneen elämänhalun, ja kun ohjelma ilmoittaa että 160km säteellä ei ole enää sinkkuja. Kun katson viestihistoriaa ja aasialaiset robottinaiset ovat laittaneet viestiä että haluaisivat minun seuraavan heitä maanpäälliseen taivaaseen epäilyttävän hyperlinkin kautta. Kun kännykästä sammuu virta. Silloin saan viimeinkin vastaani sen kenet ansaitsen.

Heijastuu pimeästä näytöstä vain omat kasvoni jotka kivuliaaseen asentoon väännettynä yrittää saada paskaa tippumaan vessanpyttyyn ilman että suoli repeää.

Kiitos. Pysykää terveinä ja kipaiskaa hakemassa se Sotkan UNI-peitto sieltä alesta. Halpaa kun makkara.

keskiviikko, 20. toukokuu 2020

Helluntaiksi heila vai korona?

Helluntai lähestyy ja ainoa vaikutus sillä tuntuu olevan että sinkut heräävät horroksesta ja lähtevät markkinoille heilaa etsimään.

Harmillista nämä korona-ajat sinkkujen osalta, sillä vastuutuntoista ja kypsää kumppania ei välttämättä enää kannata bongata tuolta baareista tai muista kokoontumisista koska jos siellä päätyy jonkun tapaamaan, niin todennäköisesti nuo edellä mainitut adjektiivit vaihtuvat päinvastaisiin.

Noh, aikuisia tässä suurimmaksi osaksi ollaan, joten kunhan järki pidetään menossa mukana niin kai jokainen pystyy omat päätöksensä tekemään menojensa suhteen.

Vähän erakkona ja itsepäisenä taidan pysyä tässä näppäimistön ja ruudun ääressä. Eipä menneiden vuosien riennot montaa kumppania tuottaneet muutenkaan, joten suurempi todennäköisyys olisi itselle varmaan koronatartunta kuin heila.

Noh, mietitääs näitä kahta vaihtoehtoa että kumpi päätyisi olemaan pahempi.

Koronassa odotetaan että etäisyyttä pidetään lähimmäisiin ja täysi keskittyminen annetaan tälle odottamattomalle asuinkumppanille. Tietyissä tapauksissa tämä ei juurikaan eroa siitä heilasta mitenkään.

Korona aiheuttaa kropassa ilmiöitä kuten kohoavaa lämpöä ja päänsärkyä. Heila aiheuttaa mahdollisesti näitä samoja asioita, sekä vatsassa perhosten kihelmöintiä. Niiskuttelu on koronan tapauksessa ensimmäisiä oireita, mutta heila loppuvaiheessa aiheuttaa niiskutuksen lisäksi myös itkua.

Korona on vielä suhteellisen harvinainen Suomessa, mutta omakohtainen kokemus on että ei se heilakaan helposti aina löydy. Heiloja on tietysti erilaisia ja jos ehdottomasti haluaa jonkun niin kyllä sieltä aina jotain pitäisi löytyä kun tarpeeksi etsii. Koronan tapauksessakin jos ei se haluttu mediaseksikäs Covid-19 osoita halukkuuden merkkejä, niin vähissä vaatteissa tarpeeksi kylmään ilmaan niin saat edes jotain sen suuntaista. Kummassakaan tapauksessa tämä vaihtoehtoinen lähestyminen ei tarjoa yhtä merkittävää parisuhdetta, mutta eipähän tarvitse olla yksin.

Kannattaa muistaa että mitä nuorempi on niin sitä suositeltavampaa on lähteä koronan / heilan -metsästykseen. Kummassakin tapauksessa kun on tarpeeksi nuori niin näitä voidaan jälkikäteen muistella vain huolimattomuusvirheenä ja hassuna päähänpistona. Kun ikää on 80v niin korona tai heila saattavat olla loppuelämäksi, joten olkaa mammat ja papat tarkkana tämän kanssa.

Tuli helluntaiksi korona tai heila niin muista somettaa. Anna maailman tietää että ovatko keuhkot täynnä rakkautta tai reikiä.

Aivastellaan kun tavataan ja kuten aina, pysykää terveinä ystävät!

 

torstai, 23. huhtikuu 2020

Vieroitusoireyhtymä

Tarjoan sinulle jakamattoman huomion, katseen katkeamattoman.

Tarjoan maailmani kauniiksi koristeltuna, paheet piilotettuna.

Tarjoan hetken pitkää onnea, siivun täydestä.

Ja kun olet onnen kukkulan laelle noussut ja maisemaan tottunut.

Katoan kuin rakkaat muistot menneisyydestä, kuin lapsena tehdyt lupaukset.

Jätän sinut itkun kietomaksi, surun vaiennettavaksi, kaipuun kidutukseen.

Kun onni minut murtaa, minä sulan.

Kun rakkaus minut täyttää, minä tukehdun.

En kestä kipua vuoksesi, en onnen repimää elämää.

En kanssasi luomaa taivasta, en tukea en turvaa.

tiistai, 14. huhtikuu 2020

Opettele yksinäistymään oikein

Karanteenissa jo kuukauden olleena arki on ollut kuten aina ennenkin. Yksinäisyydelle altistuminen on tullut monelle meistä uutena asiana, mutta me vanhat konkarit jatkamme tutulla tyylillä niin kuin tähänkin asti.

Itsenäisyys muista ihmisistä on vahvuus jota harvemmin arvostetaan. Eristäytyminen ja erakoituminen koetaan antisosiaalisten ihmisten toimintana ja tietynlaisena introverttiydelle antautumisena. Heikkoutta heittäytyä ja astua mukavuusrajan ulkopuolelle. Osittain täysin oikeutettua kritiikkiä, mutta harvemmin sama pätee päinvastaiseen missä itseensä perinpohjaiseen tutustumiseen ei kehoteta muuta kuin hetkellisinä kahvi+kirja momentteina joista saa inspiraationallisia kuvia instagramiin.

Ehkä kumpikaan ääripää ei ole ihanteellinen, mutta koen vahvaa subjektiivista miellekkyyttä nimenomaan erakkomaisessa lähestymistavassa, case and point: tämän hetkinen tilanne.

Kun maailmasi ja sen mielekkyys on rakennettu perusteisiin joiden ylläpitämiseen et tarvitse itsestäsi riippumattomia tekijöitä, niin järkkymättömyys ja pakan kasassa pitäminen on tämän jälkeen itsestäänselvyys. Kun kaikki on hyvin yksin niin miksi asiat eivät voisi olla loistavasti kun piristysruiskeen tavoin jonain päivänä inserttaat toisen henkilön arjen ihanuudet kanssasi jakamaan.

Voiko perusteet ylläpitää että jos korttitalo lyyhistyy niin palaat ekstaasista erakkomaiseen ekselenttiin? More on this later ...

Monet yksinäiset janoavat seuraa ja tämä epätoivo heijastuu rikkonaisina perustuksina kiinnostuneille. En sano etteikö epätoivo olisi todellista, mutta jos yksinäisyys on piinaa ja vuosia sen kanssa taistelleena et ole pystynyt tätä realiteettia karistamaan, niin tämä kertoo jotain epäimartelevaa sinusta. Tyytymättömyyteen tyytyvä ja nopeaa 180 asteen muutosta rukoileva ei ole ideaalia kumppanimateriaalia ja harva haluaa ostaa kukkavaasia sirpaleina. Pitää olla harvinaisen hyvä vaasi että olen valmis teippiä ja pikaliimaa vuoksesi ostamaan.

Vaatii myös tietynlaista välinpitämättömyyttä olla perusteet raunoilla ja vyyhti ongelmia sylissä, odottamassa ritaria ratsullaan jotta voit sysätä kaiken tämän ehjän ihmisen niskaan. Jälleen kerran, pitäisi olla aika spesiaali vaasi että se rikkinäisenä kelpaa, joten otappa hyvä ryhdikäs asento peilin edessä ja kerro speksit, sanon STOP kun riittää.

En tuomitse rikkinäisiä ihmisiä joilla on taakkaa, trust me, is okay. Mutta elämä ei parane kuin salamaniskusta jos löydät jonkun jota rakastaa. Yleensä jos se tuntuu siltä, niin pystytkö onnellisuuden kukkulaltasi arvioimaan, että onko tämän rakastetun hymy myös yhtä aito, vai tuntuiko hän hymyilevän enemmän kun ette olleet vielä yhdessä?

Vaihtoehtoisesti, älä ole nopea tuomitsemaan itseäsi mahdottomaksi tapaukseksi. Hell, minäkään en rehellisyyden nimissä koe lähestyväni tätä rajapyykkiä ja tämä sivusto on täynnä kontradiktaavaa aineistoa sen saralta. Sekaisin päästä, mutta ehjällä perusteella on ihan ok tapa luokitella itsensä. Rock on fellow weirdos!

"All I'm saying is"

Ei ole pelastajaa tässä maailmassa eikä saisikaan olla. Siivoa itse omat sotkusi tai palkkaa siivoja. Sinun ei pitäisi olla puolisosi tai SO:si työmaa jonne hän leimaa itsensä sisään joka helvetin aamu. Elämäsi voi parantua kun saat vierellesi toisen, mutta sen pitää olla elämää vaikka olisit yksinkin. Elämä ei voi syntyä vasta toisen kohdatessa, se ei ole terveellistä.

Listen..

Elämä on luopumista, jatkuvasti, kiihtyvässä määrin. Mitä pidempään elät, sen nopeammin kaikki katoaa. Sinä katoat viimeisenä jonka jälkeen tulee vain end credits. Nauti itsestäsi ja luo itsestäsi kokonaisuus, yksikössä, Minä ja minussa. Nyt on sen aika, mennä itseensä ja löytää sieltä jotain aitoa, jotain ehjää. Perustukset joiden varaan tehdä kerroksia. Että jos myrsky iskee ja kaiken tuhoaa niin on helpompi aloittaa alusta.

 

Pysykää terveinä ystävät.