Rakkaus on perseestä!

Rakkaus on kuin tupakka. Sitä markkinoidaan todella hienona asiana. Kaikki ketkä rakastavat kertovat miten mahtavaa se on. Rakkaus myy miljoonia musiikkikappaleita, tuottaa satoja elokuvia ja kirjoittaa tuhansia kirjoja. Mitä sitten ne ketkä ovat rakkauden uhrit?

Rakkaus on kivaa kun sitä antaa ja sitä saa. Rakkaus ei ole kivaa kun sitä yrittää antaa jollekkin joka ei sitä halua. Rakkaus muuttuu kaipuuksi, kaipuu muuttuu ikäväksi, ikävä muuttuu masennukseksi ja masennus johtaa kivuliaaseen kuolemaan. Minä olen matkalla kivuliaaseen kuolemaan. Olen ollut matkalla jo niin kauan. Kaikki tämä on rakkauden syytä. Minulle se tapahtui ilman syytä. En tilannut sitä. En tahtonut sitä. Se tuli väkisin. Se muutti iloisen ja huolettoman elämäni. Värjäsi sen harmaalla. Se jätti minut tyhjän päälle. Taistelemaan tunteitani vastaan. Tänäkin päivänä se on yhtä taistelua. Vuodesta toiseen se on ollut yhtä taistelua.

Rakkaudesta ei voi ottaa lomaa. Sama kun ei voi pistää tunteitaan jäihin vaikka haluaa. Jos olisi sellainen leikkaus missä kirurgit poistavat rakkautta aiheuttavan osan aivoista niin menisin sellaiseen maksoi mitä maksoi. En halua tätä enää. Mieluumin olen vaikka tunteeton koko loppuelämäni. Tuntuu kuin ylläni olisi kirous. En voi nauttia enää toisten onnesta, sillä se muistuttaa minua liikaa siitä miten menetin omani. En voi enää kuunnella rakkauslauluja liittämättä niitä omaan elämääni. En voi enää mennä yksin nukkumaan miettimättä sitä ihanaa valhetta joka voisi olla vierelläni. 

Rakkaus on perseestä. Erittäin perseestä. Sitä käsittelevät kirjat pitäisi polttaa. Käsitättekö te ihmiset mitä se saa meissä muissa aikaan? Onko se niin helvetin hienoa olla rakastunut kun joku toinen kierii rakkauden vuoksi paskassa hautoen itsemurhaa? Oravanpyörä mistä ei ole pakoa. Sitä rakkaus on. Se on resepti tuhoon. Se on helvetin peruspilari. Se on perseestä ja pitäisi poistaa koko maailmankaikkeudesta. Onko siitä pakko paasata kaikille? Näkeekö kukaan sitä pimeää puolta? "Rakkaus voittaa kaikki esteet." Rakkaus ei voita kaikkia esteitä. Rakkaus on este! Rakkaus on voimakas huume, joka vierotusoireineen vääntää uhrinsa nurinkurin ja polttaa ihon viheliäisellä hapolla! Siltä ei voi paeta! Siihen ei ole lääkettä. Lakatkaa ihannoimasta sitä mikä polttaa minua. Lakatkaa ihan oikeasti tunkemasta sitä ulos joka helvetin tuutista.

Väännetään tämä vielä rautalangasta kaikille jotka vielä epäröivät:

RAKKAUS ON PERSEESTÄ!

Teen nykyään musiikkia. Tietokoneella. Joten bye bye kirjottaminen! Ehkä pistän tänne tänne muutaman tarinan mitkä on tallennettuna koneella mutta muuten keskityn musiikkiin.

Toistaiseksi.

On päästävä eroon kahleista,ennen kuin voi jatkaa matkaa. 

 Kyllikki ja Urpo nauttivat viini-illallista kotonaan. Tämä 40-vuotias pariskunta oli päättänyt ottaa parisuhdeterapeuttinsa neuvot vakavasti ja aikoivatkin nyt elvyttää heidän suhdettaan olemalla romanttisia.

"Lisää viiniä", Urpo kysyi vaimoltaan, joka mustaan hameeseen sonnustautuneena kikatti kuin pieni tyttö aikoinaan. Urpo ojentautui pöydän yli viinipullo kädessään. Hänen kravattinsa lipui hänen ruokalautasensa yli ottaen mukaansa aimo kasan Kyllikin tekemää ruskeaa kastiketta. Kumpikaan ei tätä huomannut. He katsoivat toisiaan silmiin.

Ilta vaihtui yöhön. Pariskunta tanssi häävalssin tahtiin aivan kuin silloin monia vuosia sitten. Kun Urpo oli rakennusmestari ja vastasi suunnattomista operaatioista ja niiden kulusta. Kun Kyllikki harrasti vielä kilpauintia ja niitti kohtuullisen suurta menestystä Pohjoismaiden kisoissa. Kappale loppui. Urpo ja Kyllikki olivat vielä painautuneina toisiaan vasten. Urpo jokelsi vanhaa kansanlaulua syvällä rintaäänellään. Kyllikki tunsi kylmät väreet säteilevän hänen selkäänsä pitkin.

He saapuivat makuhuoneeseen. Kyllikki työnsi Urpon sängyn laidalle istumaan samalla kun hän itse alkoi tanssimaan viettelevästi. Kuin itämainen käärme Kyllikki keinui puolelta toiselle hypnoottisella tavalla. Tämä sai Urpon hikoilemaan. Hiki suorastaan virtasi hänen otsastaan, pitkin hänen nenäänsä ja sieltä pisaroittain lattialle. Urpo löi käsiään yhtään antaen tahtia. Hikipisarat läiskyivät ympäri huonetta. Kyllikki tavoitteli selässään olevaa vetoketjua, mutta ei aivan saanut käsiään niin taakse. Urpo vanhana herrasmiehenä auttoi häntä. He suutelivat. Urpo riisui vaimonsa kireän hameen ja paljasti tämän mustasta pitsistä tehdyt alusvaatteet. Kyllikki napitti Urpon paitaa auki. Nappi kerrallaan paidan alta paljastui ensin tuuhea kasa rintakarvoja, sitten vuosien takainen leikkausarpi ja lopulta koko karvainen vatsa.

Urpo taputteli ja heilutteli hieman viinistä humaltuneena tätä valtavaa oluttynnyriä tehden omasta mielestään suuren vaikutuksen Kyllikkiin. Tämä ei kuitenkaan lannistunut tästä näystä, vaan alkoi päättäväisesti avaamaan Urpon housuja. Valkoiset kalsarit loistivat hämärässä huoneessa, kun Urpo konttasi sängyllä iloisesti hykerrellen. Kyllikki liittyi hänen seuraansa. He suutelivat ja Urpo poisti Kyllikin rintaliivit. 4 lasta imettäneet rinnat riippuivat Urpon pään yläpuolella kuin liian vähän vettä saaneet päärynät. Urpo ei tästä kuitenkaan lannistunut vaan alkoi tyytyväisenä imemään vaimonsa nännejä Kyllikin voihkiessa kovaan ääneen.

Mutta mitä nyt tapahtuu? Urpon hetki sitten ottama viagra alkoi vaikuttaa ja hänen alushousunsa alkoivat käymään ahtaiksi. Kyllikki tunsi tämän ihmeen reittään vasten ja suorastaan repi housut pois ensin Urpolta ja sitten itseltään. Siinä he sitten hetken katselivat toisiaan. Urpo Kyllikkiä ja hänen emätintään. Kyllikki Urpoa ja tämän siitintä. Molemmat nielaisivat kovaan ääneen. He olivat kuin ensimmäistä kertaa seksiä harrastava nuoripari tutustumassa johonkin uuteen ja ihmeelliseen. Urpo huomasi käsiensä tärisevän kun hän tarttui Kyllikin lantiosta kiinni. Hän laski tämän hellästi selälleen ja nojautui sitten hänen ylleen. Vaikka Urpolla oli kädet suorina, hänen vatsansa painautui silti kiinni Kyllikin vatsaan. Urpo asetteli asennossa seisovan veitikkansa pimeän luolan suulle ja alkoi jyystämään.

YKS KAKS KOLME NELJÄ - HEP!

Urpo huohotti hengästyneenä. Hänen kätensä olivat väsyneet kannateltuaan tätä valtavaa ruhoa. Kyllikki silitti miehensä harventunutta tukkaa ja tuijotti kohti kattoa. Pian huoneen täytti kuorsaus. Kyllikki työnsi Urpon sängyn toiselle laidalla ja käänsi tälle selkänsä. Heidän ei sen jälkeen tarvinnut enää ikinä viettää romanttista iltaa elvyttääkseen avioliittoaan.

Sen pituinen se.

 Seinät hengittävät raskaasti. Taulut heiluvat naulojen varassa epävakaina ja peloissaan. Minä istun huoneeni nurkassa. Pääni makaa vasten polviani. Minäkin hengitän raskaasti. Mietin kahta viime tuntia. Tunnit jotka muuttivat mielenterveyteni. Tunnit jotka raastoivat järkeäni kunnes sitä ei enää ollut. 

Nyrkkini osuu seinän järkkymättömään olemukseen. Kerran. Toisen. Kolmannen. Sen tyyni hengitys raivostutti minua. Tahdoin maailman huutavan kanssani. Tahdoin maailmanrauhan muuttuvan kaaokseksi. Tahdoin tuhota kaiken.

Elämäni on hataralla pohjalla. Se keinuu korkeuksissa valmiina putoamaan. Valmiina särkymään maahan tuhansiksi pirstaleiksi. Sinä olit tuuli, joka puhalsi minut kumoon.

Minua varoitettiin tästä:

"Älä omista elämääsi muille. Omista se itsellesi."

Aluksi kuuntelin tätä neuvoa. Elämä oli helppo pitää piilossa kaikelta pahalta. Se oli minun sylissäni. Pidin siitä kiinni. Pidin sen piilossa. Sitten näin valon.

Enkeli laskeutui eteeni. Se laskeutui minun nurkkani eteen. Se kysyi tietä onneen. Onni? En tiennyt mistä hän puhui. Hän oli kauneinta mitä olin koskaan nähnyt. Kysyin mitä onni on. Hän vastasi, että se on tärkein asia mikä ihmisellä voi olla. Katsoin häntä silmiin. Ne olivat kyyneleiden raastamat. Ne olivat kylmyydestä kohmeat, nälästä kuihtuvat. Tunsin elämäni sylissäni. Nostin sen käsilläni hänen eteensä ja sanoin:

"Tämä on tärkeintä mitä minulla on. Jos se on tie onneen niin sinä saat sen."

Enkeli otti elämäni. Sydämeeni alkoi sattumaan, mutta hyvällä tavalla. Hänen kätensä tutkailivat pientä elämääni, joka hieman hymyili ujosti. Se lämmitti kuin pieni kynttilä. Se oli pehmeä kuin tyyny.

"Kiitos", sanoi enkeli ja jatkoi: "mutta tämä ei riitä."

Hän lähti pois. Hän jätti jälkeensä minut. Hän jätti elämäni kuihtumaan lattialle. Seinät ympärilläni alkoivat hengittämään siitä hetkestä lähtien. Häntä ei lämmittänyt pieni kynttilä. Hän halusi nuotion. Häntä ei ilahduttanut tyyny. Hän halusi peiton.

Elämä sylissäni. Elämä piilossa. Istun nurkassa pää polviani vasten aseteltuna. Keinun tyynen sävelmän tahtiin. Keinun ja seinät hengittävät ympärilläni.

 Elämä heittää joskus kierrepallon ja joskus se osuu lyöjää naamaan..

 Miten ihminen voi elää, kun jokainen kuluva hetki lisää haavan ihoni pintaan? Haava, jonka aseina on kivuliaat muistot ja menetetty onni. Yksinäinen sydän ei pysty tätä haavaa parantamaan. Se ei ole tarpeeksi.

Jokainen kappale, jonka radiosta kuulen kertoo sinusta. Ne pitävät huolen, etten vahingossakaan unohda. Vahingossakaan en tule unohtamaan. Lintujen laulu aamuisin on korvissani ivallista kiusaa. Niiden onni saa minut surulliseksi.

Love me, love me,

say that you love me.

Surun kalvama ihminen on muiden silmissä surkea tapaus. Suru lisää heikkoutta. Sitä pitää olla, mutta heikot antavat sen näkyä. Itsesäälistä ei kukaan pidä. Sisällä kannettavaa taakkaa ei sovi sysätä muiden ihmisten niskaan. Tulevaisuus ilman rakkautta on ikävä asia, mutta..

When I'm alone with you,

you are the one and you are the one.

Jos tietää, että tämä ihminen on se oikea. Jos sen vain tietää. Miksi siitä pitää päästä yli kun hänet menettää? Miksi pitää siirtyä eteenpäin? Entä jos ei pysty..entä jos tietää että ei pysty..

Elämä heittää joskus kierrepallon. Harvoin, mutta joskus. Joskus kerran menetetty tulee takaisin. Joskus elämässä tulee onnellisia loppuja. Harvoin, mutta joskus.

Voiko siitä olla vihainen, jos on oma itsensä, mutta toinen haluaa enemmän? Korkeintaan itselleen, sillä hänelle minä soisin vain parhaimman ja jos en itse ole se, niin ehkä minun kuuluukin tällöin jäädä taka-alalle. Etsi se täydellinen mies, joka saa sinut onnelliseksi. Päivä, jona et ole onnellinen on rikos mikä ei saa tapahtua. Ansaitset kaiken maailmassa. Minä tahdoin antaa sen sinulle, mutta jos minä en riitä, niin annan sinun lähteä. Minä voin jäädä tähän. Tässä on ihan hyvä olla. Töitä arkipäivisin ja ystävien kanssa viikonloppuisin. Ei minun tarvitse siirtyä eteenpäin. Tässä on ihan hyvä olla.

Jos joskus huomaat, että täydellinen miehesi ei ollutkaan sitä mitä toivoit hänen olevan..

Jos huomaat jääväsi joku aamu ilman halausta..

Oli se sitten viiden, kymmenen, viidenkymmenen vuoden päästä..

Muista mihin minut jätit. Minä olen siellä. Minä olen aina siellä. Ja vaikka oletkin ollut kauan poissa. Vaikka en ole nähnyt sinua vuosiin, niin siitä huolimatta sinäkin olet aina ollut siellä. Minun kanssani. Minun mielessäni. Minun sydämessäni. Siellä, missä minun maailmani kuuluu sinulle.

 "Mää tunnustan seuranneeni jo viime vuodesta lähtien näitä sun novelleja. Mutta oon niin huono kommentoimaan etten oo mitään saanut aikaiseksi. 

Kun sää nyt ilmotit aloittavas tauon niin mun oli pakko kommentoida. Sillä näin upeet tekstit on todellakin tarvinneet sen. Mää en osaa edes enää laskea niitä kertoja kuinka monesti nämä novellit on auttaneet mua läpi oman elämän paskoista. 

Näissä on ihana elämänmakuinen tunnelma, höystettynä huumorilla, ripauksella fantasiaa ja toimivaa viihdekirjallisuutta. Sun ei todellakaan pidä lopettaa kirjoittamista, koska tälläisiin kirjoituksiin kykenee vain harva. Ja mää todella tiiän sen, koska oon yhden kirjoittajasivuston ylläpidossa ja joudun lukeen paljon surkeampii tekstei mitä nää sun on oikein ollut ja ne sentään on saattanut saada satoja kommentteja. 

Sun mielikuvitus on sellainen ihmeellinen ja upee paikka josta lukisi jatkossa vielä enemmän. Älä lopeta kirjoittamista, koska se on niin osa sua."

Kiitos!!

Kaikki mitä me teemme ja mikä meistä jää. Kättemme työt jäävät hengittämään tyhjässä tilassa ilmaa, joka ei meissä liiku. Kaikki mitä me teemme. Kaiken minkä sinä ja minä teemme. Yhdessä. Suuret ja pienet asiat. Yhteiset ihmeet, jotka kohoavat taivaan rajaan asti ja loistavat tähtinä yhdessä auringon kanssa. Me kaikki maan päällä. Yhtenä kansakuntana. Tekemässä yhteistä historiaa ja muokkaamassa tulevaisuutta paremmaksi toisillemme. 

 Mie en saa muuta palautetta kuin pelkkää spammia, joten pistän tauon pystyyn kunnes tulee kommentti oikealta ihmiseltä. Siihen asti see ya!